Etäjohtaminen ja digitaalinen äänensävy
Digitaalinen äänensävy, alkaen videolla kohdasta 9:56.
Katsomani video liittyy johtamiseen etätyössä. Tärkeimpinä huomioina keskustelusta nousee itselleni se, että etätyön vuorovaikutusta on pidettävä yllä, niin etteivät työntekijät koe, ettei kukaan ole kiinnostunut heidän tekemisistään. Tärkeää on, että esihenkilö osoittaisi arvostavalla tavalla kiinnostusta työntekijän työtä kohtaan ja kysyisi säännöllisesti kuulumisia. Etätyön viestinnästä ja vuorovaikutuksesta on myös hyvä puhua ja sopia pelisääntöjä työyhteisössä.
Asia, johon tartun nyt erityisesti, on digitaalinen äänensävy. Videolla sen käsittely alkaa kohdasta 09:56. Tauno Taajamaan kanssa on keskustelemassa Pia Aalto, joka on myös toinen ”Pomon parhaat ratkaisut“-kirjan kirjoittajista. Kirjasta löytyy myös tietoa digitaalisesta äänensävystä.
Etäyhteydellä tekemisissä oltaessa on hyvä huomata erilaiset tavat, jotka vaikuttavat äänensävyyn. Kirjoitetussa ilmaisussa äänensävyyn vaikuttavat muun muassa sanavalinnat, kirjoittamisen tyyli, käytetyt merkit, sekä myös kuinka laajalla jakelulla viesti lähetetään, mitä kanavaa käytetään ja milloin viesti lähetetään. Videopuhelussa äänensävyyn voi vaikuttaa kameran kuvakulmalla, esimerkiksi alhaalta päin kuvattu katse voi tahattomasti näyttää ylenkatsovalta ja näin ollen vaikuttaa sanallisenkin viestin tulkintaan.
Takuuvarmoja keinoja viestin äänensävyyn vaikuttamiseen ei ole, sillä viestin vastaanottajan tulkinta viestin sisällöstä ja tunnelmasta voi vaihdella suuresti sen mukaan, kuinka hyvin viestijät tuntevat toisensa, minkä ikäisiä he ovat ja minkälainen tapa heillä itsellään on viestiä. Pia Aalto kertoo neurotieteissä tutkitusta negatiivisuuden harhasta, eli siitä, että aivoilla on luonnollisesti tapana nähdä asiat negatiivisesti. Siksi toisen ihmisen viesti saattaa saada negatiivisen tulkinnan, vaikka viestin tarkoitus olisi rakentava tai positiivinen.
Isotalus ja Rajalahti ovat kirjassaan ”Vuorovaikutus johtajan työssä” haastatelleet erilaisia johtajia. Useammassakin kohdassa kirjaa puhutaan digitaalisesta vuorovaikutuksesta, muun muassa siitä, kuinka sitä pitää opetella ja kuinka erilaisilla kanavilla viestiminen rikastuttaa vuorovaikutusta, kun ymmärtää eri kanavilla viestimisen lainalaisuuksia.
Kurttila ja Aalto antavat ”Pomon parhaat ratkaisut“- kirjansa luvuissa 23 ETÄPALAVERIT ENERGISIKSI sekä 24 DIGITAALINEN ÄÄNENSÄVY käytännön vinkkejä etäpalaverien johtamiseen sekä etäpalaverien käytäntöjen pohtimiseen työyhteisössä. Digitaaliseen äänensävyn ajatukseen on erityisesti esihenkilön hyvä tutustua ja ymmärtää sen vaikutus etätyöyhteisön vuorovaikutuksen rakentavassa edesauttamisessa. Kun kanssakäyminen rajoittuu vain tekstiin tai ääneen, on tärkeää, että itse kukin pyrkii ilmaisemaan itseään toisille ymmärrettävällä ja kunnioittavalla tavalla. Työyhteisön on hyvä sopia pelisäännöistä ja antaa palautetta toisilleen siitä, kokevatko kaikki tulevansa ymmärretyksi ja edistävätkö viestinnän keinot sekä työstä suoriutumista että työhyvinvointia.
Lähteet:
Aalto, P. & Taajamaa, T. Marraskuu 2020. Viestintä etäjohtamisessa – tunnistatko digitaalisen äänensävysi? Videoitu keskustelu. Johtamistaidon opisto JTO – Osaamisesta kilpailuetua. Katsottavissa: https://www.youtube.com/watch?v=IhO_1pPLFCQ. Katsottu: 18.9.2022.
Isotalus, P. & Rajalahti, H. 2017. Vuorovaikutus johtajan työssä. Alma Talent. Helsinki.
Kurttila, M. & Aalto, P. 2021. Pomon parhaat ratkaisut. 2. uudistettu painos. Kauppakamari. Helsinki. E-kirja. Luettu: 18.9.2022.